Lotossa arvottiin yksi täysosuma, jolla inkoolainen nettipelaaja voitti kolme miljoonaa euroa. Suomalaiset ovat perinteisesti kateellisia taloudellisesti menestyville, mutta lottovoittoa pidetään yleisesti hyväksyttävänä tapana rikastua.
Miksi juuri sattumalta tullut raha on hyväksyttävää, kun taas työllä ansaittu herättää epäluuloa? Sitä pohtii Stara ilmiöjutussaan, jossa Terhi Piiroinen ruotii suomalaisten suhdetta rahaan ja menestykseen.
Tasa-arvon ihanne suosii sattumaa
Tasa-arvon ihanteeseen kuuluu, että kaikki ovat taloudellisesti samalla viivalla. Lottovoitto on onnekasta ja sattumanvaraista, joten se ei synnytä samanlaista kateutta tai epäluuloja kuin ahkeruuden, työn tai yrittämisen kautta saavutettu menestys.
Tilanne on täysin toisenlainen monessa muussa maassa, jossa kulttuuriin kuuluu yrittäjien ja ahkerien työntekijöiden arvostaminen. Ihmisille suodaan mahdollisuus menestyä, mikäli he näkevät sen eteen vaivaa, ja ympärillä ymmärretään, että uurastuksesta hyötyy myös yhteiskunta.
Lottovoittajan ei tarvitse selitellä
Suomalaiseen vaatimattomuusihanteeseen tällainen ei istu. Lottovoittajan ei tarvitse puolustella tai selittää menestystään, toisin kuin ihmisen, joka on kartuttanut varallisuutta työn tai sijoittamisen kautta.
Suomalainen sosiaaliturva mahdollistaa sen, ettei taloudellinen menestys työn kautta ole elinehto. Tämä voi johtaa siihen, että menestyksen tavoittelu nähdään meillä vähemmän tärkeänä kuin muualla.
Kansakunnan rikastuminen hyödyttää kaikkia
Jotta suomalaiset oppisivat arvostamaan työntekoa, ahkeruutta ja omalla vaivannäöllä saavutettua taloudellista menestystä, vaatisi se perustavanlaatuisten kulttuuristen, asenteellisten ja rakenteellisten tekijöiden muuttamista.
On tärkeää ymmärtää, etteivät menestyminen ja vauraus ole automaattisesti ahneutta tai pelkästään itsekkäitä pyrkimyksiä, vaan ne voivat hyödyttää myös laajempaa yhteisöä. Mitä enemmän kansakunta rikastuu, sitä enemmän on jaettavaa vähäosaisille – muutenkin kuin silloin tällöin osuvan lottovoiton kautta.