Tämä on näkökulmateksti, joka pohjautuu julkisiin lähteisiin Imatran Ketterän hylätystä liigalisenssistä. Aamupostin ja Ylen mukaan SM-liigan lisenssikomitea hylkäsi Ketterän hakemuksen kaudelle 2026–2027 hallin koon ja talouden vuoksi. Seuran puheenjohtaja Mikko Partanen tiivisti tunnelman Ylelle suorasanaisesti: "Kyllä minun mielestäni urheilu tässä hävisi." Niin tässä tosiaan kävi — ja perustelut kestävät huonosti vertailua niihin seuroihin, jotka portista päästettiin sisään.
Ketterä täytti Ylen mukaan lisenssin urheilulliset kriteerit kuluvalla kaudella. Pidemmälläkin aikavälillä imatralaisseuran taso on vankka: Yle kertoo seuran olleen keskimäärin Suomen 18 parhaan joukkueen joukossa viimeisten yhdeksän vuoden aikana. Kun jääkiekossa urheilullinen näyttö on kunnossa, hakemuksen kaatumisen pitäisi olla poikkeus — ei pääsääntö.
Aamupostin mukaan hylkäys nojasi kahteen pilariin. Ensinnäkin Imatran jäähalliin mahtuu nykyisin 1 300 katsojaa, joista 800:lla on istumapaikka, kun Liiga edellyttää vähintään 2 500 istumapaikkaa ja 4 000 katsojan kokonaiskapasiteettia. Toiseksi komitea piti seuran talouslaskelmia epäuskottavina ja viittasi maksuhäiriömerkintöihin sekä erääntyneisiin velkoihin.
Hallikysymys on ratkaistavissa — ja Liiga tietää sen
Halli on aito puute, sitä on turha kiistää. Mutta se on myös täsmälleen sellainen puute, johon lisenssijärjestelmä on aiemmin tarjonnut joustoa. Aamupostin mukaan Ketterä esitti hallin laajentamista 4 000 katsojan kapasiteettiin kaudeksi 2028–2029. Toisin sanoen seuralla oli suunnitelma ja aikataulu — juuri se, jota varten ehdollinen lisenssi on luotu.
Tästä päästään ydinkohtaan. MTV Urheilun ja Iltalehden mukaan Kiekko-Espoo sai joulukuussa 2023 nimenomaan ehdollisen Liiga-lisenssin kaudeksi 2024–2025: lupa myönnettiin sillä ehdolla, että seura toteuttaa hakemuksessa esittämänsä asiat, ja että osakeomistus järjestyy. Lisenssikomitean suositus oli tuolloin yksimielinen ja Liigan hallitus hyväksyi sen. Kiekko-Espoon kohdalla hyväksyttiin siis malli, jossa nykytilan puutteet sallittiin, kunhan suunnitelma tulevasta oli uskottava. On vaikea nähdä, miksei sama logiikka päde imatralaisiin reilut kaksi vuotta myöhemmin.
Talousperustelu ontuu Kiekko-Espoon rinnalla
Talous oli komitean toinen kompastuskivi. Tässäkin vertailu on armoton. MTV Urheilun mukaan Kiekko-Espoon vuoden 2023 hakemusta edeltänyt kausi oli reilusti tappiollinen — tappiota kertyi noin 397 000 euroa ja liikevaihto jäi alle miljoonan euron — eikä se estänyt ehdollisen lisenssin myöntämistä. Samassa yhteydessä raportoitiin, että Liiga-seura saa noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa mediakorvauksia, mikä kattaisi lisenssin hinnan parissa vuodessa. Toisin sanoen mediatulot paikkaavat juuri sellaista talousvajetta, jollaisesta Ketterääkin nyt moititaan.
Ketterän puheenjohtaja Mikko Partanen huomautti Ylelle, että aktiiviseen liiketoimintaan kuuluu luonnostaan ostovelkaa tulojen rinnalla. Hänellä on takanaan pitkä liikemiesura, ja hänen oli vaikea ymmärtää, miksi juuri se nostettiin esteeksi. Argumentti osuu maaliin: kun espoolaisseura pääsi mukaan satojentuhansien tappioista huolimatta, pelkkä ostovelkojen olemassaolo tuntuu ohuelta syyltä sulkea ovi.
Jokerit pääsi sisään kabinetin kautta
Kolmas vertailukohta on Jokerit. Jatkoajan ja Jokereiden oman tiedotteen mukaan SM-liiga Oy:n yhtiökokous antoi hallitsevalle Mestis-mestarille oikeuden hakea lisenssiä, ja lisenssikomitea myönsi Helsingin Jokereille paikan kaudelle 2026–2027. Jokereiden paluu on monella tapaa tervetullut, mutta se kulki kokoussalin ja omistusjärjestelyiden kautta — ei pelkän jääkaukalon.
Tähän kiteytyy suomalaisen huippukiekon rakenteellinen ongelma. Kun yksi seura nousee urheilullisella näytöllä mutta torjutaan olosuhteisiin vedoten, ja toinen palaa neuvottelupöydän kautta, viesti kentälle on nurinkurinen. Urheilullisen ansaitsemisen pitäisi olla vahvin valuutta, ei heikoin.
Uusi sarjamalli puhuu Ketterän puolesta
Vielä yksi seikka tekee hylkäyksestä erikoisen. Iltalehden mukaan Liiga siirtyy kaudesta 2027–2028 alkaen kaksisarjaiseen 14+10-malliin, jossa sarjojen välillä on suora nousu ja lasku: ylemmän sarjan viimeinen putoaa ja alemman sarjan voittaja nousee. Samalla osakkeen omistaminen ei enää ole välttämätöntä, vaan sarjassa voi pelata maksullisella lisenssillä.
Toisin sanoen koko järjestelmä on liikkumassa kohti urheilullista nousua ja avoimempaa mallia. Juuri siksi on vaikea perustella, miksi siirtymäkaudella — jolloin sarjaan mahtuisi Iltalehden mukaan jopa 18 joukkuetta — urheilulliset kriteerit täyttänyt Ketterä jätettäisiin oven taakse vanhan logiikan nimissä. Ehdollinen lisenssi laajennusaikatauluineen olisi istunut tähän saumaan kuin valettu.
Johtopäätös: ehdollinen kyllä olisi ollut reilu
Ketterällä on Aamupostin mukaan vielä mahdollisuus valittaa päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan 30 päivän kuluessa. Olipa lopputulos mikä tahansa, periaate on selvä: seura, joka voittaa paikkansa jäällä ja esittää uskottavan suunnitelman olosuhteidensa korjaamiseksi, ansaitsisi saman ehdollisen luottamuksen kuin Kiekko-Espoo aikanaan sai. Lisenssikomitean puheenjohtaja Jaakko Luumi kehui Aamupostin mukaan Ketterän hakemustyötä — sääli, ettei se riittänyt edes ehdolliseen jalansijaan.
Imatralaiskiekko jatkaa Mestiksessä, ja se on urheilullisesti köyhempi lopputulos kuin mihin Ketterän kausi oikeuttaisi. Partasen tiivistys kestää toistonkin: tässä hävisi urheilu.
Usein kysyttyä
Aamupostin mukaan SM-liigan lisenssikomitea hylkäsi hakemuksen, koska Imatran jäähalli on liian pieni (1 300 katsojaa, vaatimus 4 000) ja koska komitea piti seuran talouslaskelmia epäuskottavina ja viittasi maksuhäiriömerkintöihin sekä erääntyneisiin velkoihin.
Ylen mukaan Ketterä täytti lisenssin urheilulliset kriteerit kuluvalla kaudella ja on ollut keskimäärin Suomen 18 parhaan joukkueen joukossa viimeisten yhdeksän vuoden aikana.
MTV Urheilun mukaan Kiekko-Espoo sai ehdollisen lisenssin tappiollisesta kaudesta huolimatta. Jatkoajan mukaan Jokerit puolestaan sai paikan hallitsevana Mestis-mestarina yhtiökokouksen päätöksellä. Ketterä torjuttiin, vaikka se täytti urheilulliset kriteerit.
Aamupostin mukaan Ketterällä on mahdollisuus valittaa lisenssikomitean päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan kirjallisesti 30 päivän kuluessa.